Vihdoinkin taas täällä!

Ihanaa, tätä olen niin kaivannut, ikiomaa blogiani! Voi kun olisi niin paljon kerrottavaa... Edellisestä kerrasta onkin tosi reilusti aikaa. Silloin kerroin kesäleipurihommistani ja ne jatkuivat hyvin samanlaisina aina tähän päivään saakka. Tai oikeastaan kyllä matkan varrella vauhti vain kiihtyi. Aamuisin oli herätys kuuden maissa ja suoraan leipomaan. Käsistäni lähti kesän aikana kahvilaan satoja leivoksia ja joka ikinen oli itsetehty alusta loppuun saakka. Viimeiset leipomukset paistuivat tänä aamuna, koska tänään oli viimeinen kahvilan aukiolopäivä tälle kesälle. Leivonnaiset myytiin viimeistä palasta myöten.

Tässä osa viimeisen aamun leipomuksista: minttusuklaajuustokakkua, päärynä-kinuskijuustokakkua ja persikka-sitruunarahkatorttua.

Ei ehkä ole helpoin pesti herätä joka aamu koko kesän ajan leipomaan, etenkään kun kaikki tapahtuu vapaaehtoisesti, ilman rahallista palkkaa. Minulle ei kuitenkaan missään vaihessa tullut tunnetta, että haluaisin lopettaa leipomisen tai että nyt riittää. Kun on mukana hommassa koko sydämellään niin se on tärkeintä. En myöskään missään vaiheessa erityisesti odottanut, että tulisi elokuu ja kahvila menisi kiinni. Toki tuossa heinä-elokuun vaihteessa alkoi tuntua kropassa joka aamuinen herätys ja iltaisin tunsin itseni tosi väsyneeksi. Tänään on olo ollut hiukan haikea kun leivonnat loppuu, mutta nyt on oikeasti varmasti hyvä hetki hengähtää ja levätä. Koko kesä on paahdettu täysillä ja hommia riitti aamusta iltaan, joten pieni lepo on tervetullutta.

Ilman koheltamista ei kesän leipomisista selvitty. Toisen leipurin kanssa yhdessä nauroimme, kun kerroimme toisillemme mitä kaikkea keittiössä kerkesi tapahtumaan. Näin viimeisen päivän kunniaksi alkoi sitten välineistökin hajoamaan, kun sähkövatkain lakkasi toimimasta (itse asiassa jo toinen tänä kesänä) ja sain pari nuolijaa katkaistua kuorrutteita sekoittaessa. Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin. Loppuun asti selvittiin ja kaikki leivonnaiset tuli valmiiksi.

Erilaisia suklaakakkuja oli kiva kokeilla!

Omena-kanelikierrepullat

Jos pitäisi valita oma suosikki leivonnaisista niin sanoisin että kaikenlaiset juustokakut! Niiden tekemisessä vain mielikuvitus on rajana. Tässä kuvia joistakin kakuista joita kesän aikana tein:

Leipomishommassa oli monta mukavaa asiaa. Sain käyttää luovuutta, kekseliäisyyttä, kehittää ja kartuttaa taitojani, kokeilla ja oppia uutta. Oli oikeastaan aika hauska herätä aamulla ja päättää siinä hetkessä mitä tekee mieli leipoa. Ja sitten vaan tuumasta toimeen. Sain kesän aikana roppakaupalla lisää itseluottamusta jauhopeukalona. Olen ammentanut tästä kaikesta valtavasti voimaa ja ajatukset tulevaisuuden suhteen ovat kirkastuneet. Tiedän, että pystyn vaikka mihin kun on luja tahto ja tiukka päämäärä. Kiitollisin mielin jatkan nyt eteenpäin.

Mansikka-sitruunaleivokset

Kesän aikana kotimme on mylläytynyt aivan uuteen kuosiin ja puotinikin on kokenut muutosta. Näiden juttujen tiimoilta ajattelinkin, että taitaa olla paikallaan uusi kierros kodissamme jossain vaiheessa. Blogin kirjoittamisen aloittaessanihan esittelin kotimme huone huoneelta, mutta nyt olisi todella päivityksen aika. Lisää hirsiseinää on kesän aikana kaiveltu esille ja huonejärjestykset ovat muuttuneet, joten täällä on nyt hyvin erinäköistä.

Puoti on tosiaan kokenut muutoksia pienen laajennuksen myötä ja sielläkin on järjestys aika lailla muuttunut. Myyntiski siirtyi seuraavaan huoneeseen ja sen tilalle laitan pienen pöydän, sekä vaaterekin. Tarkoituksena on laittaa siihen pieni kirppisnurkkaus. Meillä oli koko kesän ajan tässä Tuovilanlahden kylän kirppiksellä myyntipöytä, mutta tavaraa oli myyntiin niin tuhottomasti että kaikkea ei millään keretty myydä. Ajattelin, että pieni nurkkaus kirppistavaroille liikenee puotini tiloistakin. Lisäksi ajatuksissa on ollut, että siihen samaan tilaan laittaisin pari tuolia ja pöydän, jossa voisi kahvitella. Meinasin nimittäin että pitäisin vaikka kerran tai pari viikossa puodissani päivän, jolloin keitän kahvit Metkatuotteen herkullisista kahveista. Miltäpä kuulostaisi hetki vaikkapa vanilja-toffeekahvikupposen ääressä? Ja mikäpä etten voisi leipoa siihen kaveriksi vaikka pullatkin. Tällaisia olen siis mietiskellyt, mutta en ole vielä päättänyt mitään varmaksi. Ehkä tässä nyt tosiaan hetken hengähdän kesän töistä ja mietin sitten uudelleen. Ja enköhän palaa tänne blogin pariinkin taas hyvinkin pikapuoliin!

Lapset ovat kesän aikana poimineet minulle monet kukkakimput ja kaikki on laitettu maljakoihin ilahduttamaan meitä.