Ajatuksia ja arkea


Välillä elämässä tapahtuu asioita, joita ihmismieli ei vaan kerta kaikkiaan voi millään käsittää. Se vetää sanattomaksi ja samaan aikaan kuitenkin mielessä myllertää hurjasti ajatuksia. Sitä tuntee itsensä joskus niin pieneksi ja mitättömäksi tässä maailmankaikkeudessa, joka jatkaa kulkuaan, tapahtuipa elämässämme tai ympärillämme mitä tahansa. Kun tapahtuu jotain mikä menee yli ymmärryksen niin tuntee hämmennystä ja epäuskoa. Erityisesti surulliset uutiset koskettavat syvästi ja saavat miettimään tätä elämän ja maailman kulkua.

Olen valtavan kiitollinen perheestäni, joka on maailman ihanin. Ja kaikista niistä rakkaista ihmisistä, jotka ovat osa elämäämme. Kun alkaa oikein miettimään asiaa niin elämässä on lukemattomia aiheita kiitollisuuteen! Pitäisi osata työntää useammin syrjään mielestä ne pienet murheet, jotka monesti kasvavat ajatuksissa turhan suuriksi. Viime aikoina olen miettinyt erityisesti myös sitä, että pitäisi tehdä enemmän asioita jotka saavat minut onnelliseksi. Kyse voi olla myös ihan pienistä asioista, kuten esim. siitä että katkaisee päivän kiireet hetkeksi, ottaa kahvikupin käteen ja lähtee ulos nauttimaan auringonpaisteesta ja keväästä. Ne kotityöt kun tuskin karkaavat minnekään sillä aikaa...

No, siirrytään näistä syvällisemmistä ajatuksista ihan muihin juttuihin. Pääsiäinen meni kotona perheen kanssa. Meidän pääsiäiseen ei taida hirveästi kuulua perinteitä. Se muokkautuu oikeastaan joka vuosi jollain lailla, vaikka tietyt asiat kyllä pysyvät kuten rairuohot ja tiput, pajunoksat ja suklaamunat ja tietysti munien maalaus. Tänä vuonna munien maalaus tehtiinkin eri tavalla, kun löysimme yhdestä mainoksesta munien värjäysohjeen, jota halusimme kokeilla. Olin kokeilusta vähintään yhtä innoissani kuin lapset! Kyseessä oli siis munien värjääminen luonnonväreillä. Eli kattilaan munat ja kylmä vesi, sekä puolikas ruokalusikallinen etikkaa ja väriaine. Me kokeilimme värjäämistä kolmella eri väriaineella. Valikoimme väreiksi puolukan, mustikan ja curryn. Ohjeessa olevassa kuvassa munat olivat hyvin kirkkaan värisiä ja ohjeen mukaan väristä tulisi sitä voimakkaampi mitä kauemmin munien antaa hautua väriliemessä. Laitoimme väriaineita mielestämme aika reilusti, koska halusimme että munissa on reilusti väriä. Sitten vain tuumasta toimeen. Keitimme munat ohjeen mukaan ja annoimme niiden jäähtyä väriliemissä. Jännityksellä sitten tarkistimme millaisia värejä saimme aikaiseksi! No, eihän se mennyt ihan niin kuin Strömsössä... Eipä olleet värit voimakkaita vaikka niin olimme kuvitelleet. Kovin haaleaksi jäi lopputulos, mutta olivat ne silti ihan nättejä. Ehkäpä seuraavalla kerralla laitamme kattilaan ekstra-annoksen väriainetta!

Lapset saivat juuri ennen pääsiäistä oman keittokirjan ja selasivat sitä aivan innoissaan. Olisi heti pitänyt päästä kokeilemaan jokaista ohjetta, mutta lopulta ensimmäiseksi kokeiluksi valikoitui muffinssit kinuskikuorrutteella. Ja koska oli pääsiäinen, niin koristeiksi lapset laittoivat pienet suklaamunat. Muffinsseja tuli melkoisen paljon, joten kutsuttiin kahville myös ukki ja mummo. Pienet leipurit jo miettivät valmiiksi millä muffinssit ensi kerralla kuorrutetaan. Oikeastaanhan nuo kuorrutemuffinssit ovat aika kivoja. Kuorrutuksia on hurjasti erilaisia ja koristeissakin on vain mielikuvitus rajana!

Viimeksi kerroin, että uusi kunto-ohjelmani on alkamassa. Se on nyt polkaistu käyntiin ja on aivan erilainen kuin edellinen. Kuntosalilla saa tehdä ihan tosissaan töitä, koska tällä kertaa suurin osa liikkeistä tehdään vapailla painoilla. Olen enemmän laiteharjoittelun ystävä, joten on varmasti hyvä poistua välillä sieltä omalta mukavuusalueelta ja tehdä harjoitteet vapailla painoilla. Tulee kokeiltua eri tavalla omia rajoja, kun harjoitteet vaihtuvat toisenlaisiksi. Jos ei olisi kuntosaliohjelmaa niin tulisi varmasti helposti tehtyä pelkästään juuri sitä laiteharjoittelua ja etenkin niissä laitteissa, mitkä tuntuvat itsestä mukavilta. Olen hyvin tyytyväinen siitä, että tulin uusineeksi kunto-ohjelman. Näin saa tulevaisuudessakin omatoimisen harjoittelun takuulla monipuolisemmaksi.

Kevät ei ole täällä vielä kovin pitkällä, kun on ollut niin paljon pakkasia. Välillä tuntuu etteivät lumet sula mihinkään, mutta kummasti se aurinko vaan päivisin lämmittää ja lumet häviävät vähä vähältä. Talvi oli hyvin runsasluminen, joten sulaminenkin luonnollisesti kestää hetken. Vaikka mieli jo malttamattomana odottaa että pääsee pihaa raaputtelemaan, niin nyt voi jo kuitenkin onneksi nauttia auringosta ja valoisista illoista. Kyllä se kevät sieltä vielä kunnolla tulee!