Innosta puhkuen taas täällä kirjoitan. Keksin nimittäin mielestäni kivan idean! Koska puhun paljon täällä blogissa kodistani, niin haluan muidenkin tietävän millainen meidän kotimme on. Niinpä vien teidät kierrokselle kotiimme kuvien muodossa. Ensimmäiseksi pääsette kurkistamaan miltä näyttää kuistillamme, jonne pääsee siis pääovista. Silloin kun koulu on rakennettu, on rakennustoimikunnan pöytäkirjassa sanottu seuraavasti: "Koulu on rakennettava pitkin maantien vartta paradiovi maantielle päin yhdeksän syltä maantiestä sisäänpäin." Nämä paraatiovet ovat siis edelleenkin käytössä päivittäin.
Muuttaessamme tänne ei tuo rappujen edessä oleva kiveys ollut näkyvissä vaan päälle oli ajettu soraa/hiekkaa, mutta kaivelin sen sieltä esiin. Tuntuu hienolle, että olen saanut palan historiaa takaisin esille. Ja nuo kivet ovat mielestäni kauniit.
Itse kuistilla vietämme melko vähän aikaa. Silloin tällöin siellä kahvittelemme tai istahdamme katselemaan sadetta. Vaihtelen sen sisustusta vuodenaikojen mukaan ja erityisen ihanaa on syksyllä viritellä sinne paljon lyhtyjä ja kynttilöitä. Välillä keräämme lasten kanssa luonnosta oksia, käpyjä ja kiviä mitä sitten laittelemme myös esille. Ja kesäisin tietysti kukkia.
Kuistimme on kesäisin kuin ihana pieni olohuone. |
Siilit saavat asustella kuistin ikkunalla syksyyn saakka. |
Eräs asia minua erityisesti viehättää kuistissamme: Sen lattiasta näkee, että se on hyvin vanha ja oven kohdalta se on todella kulunut. Minusta on hauska miettiä kuinka pienet koululaiset ovat siitä kulkeneet lukuisia kertoja ja jättäneet näin jälkensä siihen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti