Leipomishommia

Lokakuu on alkanut juhlan merkeissä. Viime lauantaina juhlittiin Hilmaa ja Eljasta isovanhempien ja kummien kanssa. Eilen oli Hilmalla kaverisynttärit ja pienten tyttöjen hillitön kikatus täytti talon! Kyllä siinä itseltäkin pääsi naurunpyrskähdyksiä, kun seurasin heidän touhujaan ja juttujaan. Juhlien tarjottavat suunniteltiin sankareiden toiveiden mukaan. Riittihän siinä hommaa, mutta tykkään leipomisesta niin paljon ettei se tuntunut minusta työläältä.

Voisin leipoa vaikka joka päivä, mutta Selma rajoittaa jonkin verran tekemisiä... Neidillä riittää tällä hetkellä vauhtia sen verran, että keittiöön ei pitkäksi aikaa voi pysähtyä. Tänään tehtiin kyllä kahdestaan ollessa sämpylöitä! Taikinaa tehdessä Selma kerkesi pyyhkiä pöydälle pöllähtäneet jauhot käsiinsä ja hieroa ne nauraen naamaansa. Leipomisvaiheessa neiti iski salamana pienet sormet taikinaan ja ihmetteli sitten, kun se ihanasti venyi käsien välissä. Leipomisen lopuksi tuo pieni apulainen kerkesi jopa istumaan jauhoiselle pöydälle, kun selkäni sekunniksi käänsin. Veikkaan, että Selmasta saadaan vielä innokas leipuri!

Selma on kyllä muutenkin melkoinen tuulispää touhuissaan. Tuon leipomisepisodin jälkeen ihmettelin mihin se tyttö oikein katosi? No, siellähän se WC-pöntön päällä kurkotteli altaalle avatakseen hanan. Otin tytön syliin ja mentiin saliin. Eipä mennyt kuin hetki, kun neiti oli taas hävinnyt silmistä. Tällä kertaa löytyi eteisestä vaatekori ylösalaisin pengottuna ja Selmahan se asialla. Ja taas mentiin... Pipo päähän ja salin kirjahyllystä viedyn paksun koiraopuksen kanssa keittiöön. Seuraavaksi lainattiin siskojen ja veljen pipoja ja hanskoja, jotka tietenkin luonnollisesti leviteltiin pitkin eteisen lattiaa.

Leipomiseen vielä palatakseni niin meillä on jo suunniteltu piparitaloa! Eljas innostui yhtenä päivänä tutkimaan kirjaa "Arkkitehtien piparkakkutalot" ja siltä istumalta olisi pitänyt ruveta tekemään piparipienoismallia Hämeen linnasta. Ehkä lopullinen valinta on kuitenkin jotain hiukan helpompaa... Meillä on perinteisesti lapsetkin osallistuneet piparitalon tekemiseen, yleensä he ovat saaneet tehdä ihan omat pienet piparimökit. Katsotaan mitä kivaa tänä vuonna keksitään. Hienointa olisi tehdä pienoismallit meidän rakennuksista!

Ehkäpä nämä rakennukset ovat kuitenkin liian haasteelliset, että lähtisin niistä tekemään piparitaloja. Onneksi helpompia vaihtoehtoja löytyy roppakaupalla, joten taidamme tehdä valintamme niistä. Voi olla, että ensimmäinen piparitaikina keitellään meidän huushollissa hyvinkin pian!