Talvi saa tulla, olemme valmiita!

Nytpä ei käy enää viima ulko-oven nurkasta tuulikaappiin! Eilen tuli nimittäin uusi ovi. Vähän jännitettiin miltä valitsemamme ovi sitten lopulta paikallaan näyttää, mutta lopputulosta katsoessa todettiin että valinta meni ihan nappiin. Valintaa tehdessä kaikki modernimman näköiset vaihtoehdot suljettiin tietysti heti pois, koska ne eivät istu tällaiseen vanhaan rakennukseen. Ja toisekseen rakennuksen ulkoasu on kaavan suojelema, joten sekin vaikutti osaltaan valintaamme.

Kissoille ulko-oven vaihtuminen taisi olla pienoinen järkytys. Ne eivät uskaltaneet ensiksi tulla edes sisälle! Liekö sitten kuvitelleet tulleensa väärän oven taakse odottelemaan sisäänpääsyä... Kaiken lisäksi Sulo ja Olga olivat ihan kummissaan, kun kahvassa ei enää pystykään roikkumaan niin että ne saisivat oven auki. No, nähtävästi ne ovat nyt kuitenkin toipuneet ensijärkytyksestä, kun kaikki uskaltautuvat jo tulemaan sisälle.

Täytyy sanoa, että itse pidän uudesta ulko-ovestamme oikein kovasti! Tuulikaappi tuntuu paljon valoisammalta ja tietysti siistimmältä, kun vanha nuhjuinen ja kulunut ulko-ovi on poissa. Ajattelimme että ovikelloa ei enää laiteta, vaan hankitaan oveen hieno kolkutin niin sitten se on täydellinen.

Talveen on varauduttu myös vaihtamalla ikkunoiden tiivisteet ja sen vaikutus huomattiin heti. Sali on aamuisin paljon lämpimämpi kuin ennen, vaikka öisin on pakkasta. Joistain ikkunoista kävi myös veto aikaisemmin, mutta eipä käy enää. Ei ole siis ihan höpöpuhetta, että ikkunoiden tiivisteet vaihtamalla voi säästää lämmityskustannuksissa.

Saatiin viime viikon loppupuolella pihaan osa talven polttopuista ja niitä on kovasti koitettu sahata ja siirtää liiteriin. Sitä hommaa riittääkin nyt niin paljon kuin vain kerkeää ja jaksaa tekemään! Joka ulkoilulla oikeastaan tulee kannettua puita liiteriin tai lämpökeskukseen. Eljas on ollut reippaana apulaisena etenkin aamupäivisin, kun isommat tytöt ovat koulussa.

Ilma on viilentynyt tällä viikolla niin, että päivisinkään lämpötila ei oikeastaan nouse enää nollan yläpuolelle. Paksumpaa ulkovaatetta on jo saanut kaivella esille. Toisaalta mukavampi tällainen pikkupakkanen kuin kurakeli. Lastenkin kanssa on kivempi ulkoilla, kun ei kantaudu kaikki kura mukana sisälle.

Isosiskoni toi tämän ihanan teelajitelman meille, kun käväisi yökylässä syyslomalla. Ensin en meinannut raaskia aukaista sitä, mutta onneksi aukaisin! Teet ovat ihanan tuoksuisia ja makuisia. Ja nuo pienet pakkaukset ovat niin herkullisen näköisiä. Ehkäpä säästän sen lasten kioskileikkeihin, niin siitä riittää iloa vielä senkin jälkeen kun teet on juotu.