Pieni katsaus menneeseen vuoteen

Näin vuoden lopulla on kiva katsoa vähän mennyttä vuotta ja miettiä, mitä kaikkea se toikaan mukanaan. Mennyt vuosi on ollut aika tapahtumarikas ja mukaan on tietenkin sopinut niin hyviä kuin huonojakin päiviä.

Heti alkuvuodesta lähdimme mukaan Tuovilanlahden nuorisoseuran toimintaan ja kuulumme nyt mieheni kanssa molemmat johtokuntaan. Aktiivinen toiminnassa mukana oleminen on tuonut tullessaan paljon hyvää. Ensimmäisenä mieleen tulee se, että olemme saaneet paljon uusia tuttavuuksia ja oppineet tuntemaan aivan ihania ihmisiä. Tapahtumissa puuhastelu on ollut hurjan kivaa ja tuntuu minusta ihan omalta jutulta. Odotan jo innolla alkavaa vuotta, kun Kalapuro-projektimme etenee ja paikka aukeaa yleisölle ensi kesänä. Olen itse tiiviisti mukana projektissa ja sen tulevassa toiminnassa. Kerroinkin siitä jo aiemmin syksyllä täällä blogissani, mutta kysehän on siis siitä että Tuovilanlahden nuorisoseura on vuokrannut tästä kylältä (itse asiassa aivan naapuristamme) Kalapuro nimisen tilan, jolla on historia jo 1800-luvun loppupuolelta saakka. Tarkoituksemme on tehdä sinne talonpoikaismuseo, sekä pieni kahvila. Myös muuta toimintaa on suunnitteilla, mutta siitä tarkemmin tuonnempana kun olemme saaneet suunnitelmat valmiiksi.

Kalapuron ikivanha savutupa henkii vanhaa aikaa ja historiaa.

Paljon on tosiaan vuoden aikana tapahtunut. Toisessa rakennuksessa purkutyöt etenivät viime keväänä hyvin vauhdikkaasti, mutta nyt ne saavat levätä talven yli ja keväällä jatkamme hommaa. Syksyllä perheen arki jälleen muuttui, kun Siiri aloitti ekaluokan ja Hilma eskarin. Tytöt olivat hurjan reippaita koko syksyn, mutta joululoma tuli todella tarpeeseen, sen verran väsyneitä alkoivat lopulta pienet ahertajat olla.

Remontti etenee ajan kanssa ja ilman kiirettä.

Sisustaminen on intohimoni ja kuluneen vuoden aikana olen päässyt toteuttamaan kotonamme paljon sellaista, mistä ensin varovasti vain unelmoin... Hirsiseinää on otettu esille useammastakin kohdasta, vaikka alunperin meidän ei pitänyt kajota seiniin nykyisessä asuinrakennuksessamme. Jostain se ajatus kuitenkin tuli ja hetken päästä päätimme sen jo toteuttaa. Tulihan siitä hetkellisesti vähän sotkua, mutta oli se sen arvoista! Ja toisessa wc:ssä toteutimme pintaremontin, jonka lopputulos on tosi kiva. Niin ja keittiön kaapit saivat uuden ulkonäön! Pikku hiljaa ajatuksissa kehkeytyy myös seuraavia pikku projekteja...

Lastulevyjen alta on kuoriutunut komeaa hirsiseinää.

Yhtenä hyvin tärkeänä asiana vuoden tapahtumissa on tämän blogin perustaminen. Olen todella iloinen, että sain lopultakin aikaiseksi tehdä sen. Ajatuksissahan asia oli ollut jo melkein vuoden verran. Sinä aikana ajatus omasta blogista kerkesi hautua ja kehittyä, joten loppuviimein sen perustaminen oli oikeastaan aika helppoa. Aluksi kerkesin päivittämään blogiani aika useinkin, mutta sitten alkoivat painaa päälle syksyn kiireet ja aikaa ei yksinkertaisesti tuntunut olevan. Katsotaan miten tuleva vuosi lähtee käyntiin ja kerkeänkö useammin blogini pariin. Sen kirjoittamisesta on tullut minulle tosi tärkeä asia ja se on ihanaa vastapainoa arjen kiireisiin. Siitä olen todella otettu, että blogini on löytänyt jo lukijoita ja palautettakin olen saanut useamman kanavan kautta. Mukavalta tuntuu sekin, että jotkut ovat rohkaistuneet kommentoimaan suoraan blogiini. Kiitos siitä!

Toinen asia mistä minulle on tullut hyvin tärkeä asia, on kuntosaliharrastus. En olisi viime kesänä uskonut, että innostun näin kovasti salilla käynnistä. Kyseinen harrastus vaikuttaa elämääni positiivisesti monellakin tavalla. Sen lisäksi että pidän kunnostani huolta, saan omaa aikaa ja ajatukset tuulettuu. Sitä huomaa kotonakin jaksavansa arjen pyörityksessä paljon paremmin.

Yksi ikimuistoisimmista päivistä tänä vuonna, ehkä jopa mieleenpainuvin oli 23.6. eli meidän 10-vuotis hääpäivämme. Aamulla sain kuohuviinin kera lahjaksi maailman kauneimman sormuksen, jota olen siitä hetkestä asti pitänyt joka ikinen päivä sormessani, kihla-ja vihkisormuksen kanssa. Lapset menivät ukkilaan hoitoon ja saimme viettää päivän kahdestaan Matin kanssa. Menimme Kuopioon ja kävimme ensiksi korttelimuseossa. Se oli aivan ihana paikka vanhoine rakennuksineen ja tavaroineen! Nähtävää oli vaikka kuinka paljon, joten aikakin kului siellä kuin huomaamatta. Halusin nähdä myös keskustassa olevan Pikku Pietarin torikujan. Se on siis pieni kuja, jonka varrella on suloisia pikku putiikkeja ja kahviloita. Poikkesimme useassa putiikissa ihastelemassa niiden tarjontaa. Seuraavaksi oli suuntana Puijon torni, jossa muistelen käyneeni vain kerran aikaisemmin joskus pikku tyttönä. Sieltä ihastelimme maisemia ja nautimme hetkestä. Päivä alkoikin olla sen jälkeen jo illassa ja suuntasimme vielä Kuopion satamaan syömään, ravintolaan nimeltä Wanha Satama. Juhlistimme päiväämme lasillisilla kuohuvaa, söimme mielettömän hyvää ruokaa ja kaiken kruunasi jälkiruoka, johon kokki oli taiteillut mukaan onnittelut hääpäivämme kunniaksi. Päivä oli kaikin puolin onnistunut, en olisi voinut enää enempää toivoa.

Ehkäpä näihin onnellisiin ajatuksiin on hyvä lopettaa tämä vuosi ja toivottaa uusi tervetulleeksi.

Kiitos ihanat blogini seuraajat! Toivottavasti pysytte "mukana" myös ensi vuonna.