Ylläri Humulta ja syyssiivousta

Ihan ensiksi on kerrottava, mitä Humu teki viimeisenä hoitopäivänään meillä... Olin Selman kanssa hakemassa Eljasta kerhosta, joten ketään ei jäänyt kotiin. Laitoin Humun salin eteiseen ja ovet kiinni. Ajattelin, että se varmasti siellä hetken pärjää kun oli kaikki yötkin siellä niin nätisti nukkunut. No, tulimme kotiin ja ensimmäiseksi oli tarkoitus päästää Humu pois eteisestä. Aukaisin oven ja sain todeta, että Humu oli järjestänyt meille pienen yllätyksen! Se oli saanut oven auki kuistille ja ottanut sieltä riepoteltavaksi krysanteemin. Voin kertoa, että se oli silputtu melkoisen pieniksi paloiksi eteisen ja kuistin lattialle. Ja ihmettelen, miten sen kokoisesta ruukusta voi tulla niin paljon multaa! Sitä oli joka paikassa. Humun petipaikka oli mullalla kuorrutettu, samoin lelut. Itse syyllinen makoili kuistin lattialla ja järsi tyytyväisenä tyhjää kukkapurkkia. Minut nähdessään se vilkaisi olkansa yli ja purkin pureskelu loppui siihen. Lähdin hakemaan kameraa, mutta enhän minä siihen hätään sitä löytänyt. Onneksi sentään puhelin sattui käden ulottuville, että sain sillä kuvan. Oli se nimittäin sellainen näky, että se oli saatava talteen. Kun menin takaisin eteiseen niin Humu oli siirtynyt hyvin sievästi istumaan kuistin parioven taakse niin, että näin koirasta vain puolet. Varovasti se sieltä katseli, että mitähän seuraavaksi tapahtuu. Minua alkoi naurattaa koko tilanne. Harmittihan se silputtu krysanteemi vähän, mutta onneksi tuo pikku "hortonomi" oli valinnut sentään sen kukan, mikä oli ennestään jo saanut vähän siipeensä! Humu ei ilmoittautunut vapaaehtoiseksi siivoojaksi, joten ei auttanut kuin tarttua itse imurin ja mopin varteen. Mutta tulipahan puhdasta!

Kissatkin viihtyvät taas sisällä, kun Humu ei ole enää meillä.

Tässä viikossa on ollut ihan riittämiin haastetta, kun Matti oli työreissussa pari päivää. Arjen pyörittäminen yksin neljän lapsen kanssa ei ole maailman helpointa, mutta hyvin selvittiin taas. Haasteellisinta on ehkä pystyä pitämään kiinni aikatauluista, erityisesti silloin jos se on tiukka. Tarkoituksella koitan pitää pientä liikkumavaraa siinä silloin, kun olen itsekseen lasten kanssa. Yllätyksiltä ei voi aina välttyä ja silloin on hyvä, kun ei ole tulenpalava kiire. Arki on opettanut senkin, että johonkin lähtiessä kannattaa sanoa hyvissä ajoin lapsille, että kohta lähdetään. Siitäkin huolimatta usein meinaa tulla kiire...

Tuoksuherne jaksaa vielä kukkia

Viikkoon on tähän mennessä sopinut mm. vanhempainiltaa, perhekerhoilua ja lasten harrastuksia. Tietysti myös tavalliset ulkoilut pihatouhuineen ja kotityöt ovat olleet osana päivien ohjelmaa. Siivouspäiväkin pidettiin ja Eljas oli erityisen innoissaan, kun kuuli että hän saa myös pestä lattioita. Sitten vain tuumasta toimeen ja puunattiin kerralla koko huusholli. Lopuksi laitettiin salin lattiaan ihanat, värikkäät räsymatot. Rakastan räsymattoja, enkä muita haluaisi oikeastaan kodissamme käyttääkään. Löysin tällä viikolla nettikirppikseltä muutaman kivan, hyväkuntoisen maton ja olen tosi tyytyväinen ostoksiini.

Tämä matto on yksi uusista hankinnoistani.

Viikonloppuna olisi tarkoitus käydä vähän touhuilemassa Kalapurolla ja lenkkeillä ystävän kanssa. Ja tietysti olla perheen kanssa, kun tällä viikolla koko porukan yhteinen aika on ollut melko vähissä. Toivotaan, että ihanan aurinkoinen syyssää jatkuu myös loppuviikon.