maanantai 28. marraskuuta 2016

Wc:n remonttia ja juhlintaa

Edellisestä postauksesta on vierähtänyt aikaa jo kunnon tovi, ainakin näin minun mittapuullani. Hiljaisuus blogissani on yksinkertaisesti johtunut siitä, että välillä elämä yllättää ja tällä kertaa ei niin mukavalla tavalla. Viime viikko oli suoraan sanottuna melkoisen kurja, mutta onneksi viikonloppua kohti mentäessä asiat alkoivat näyttää valoisammilta. Ja viikonloppu olikin sitten aika mukava. Silloin tapahtui monta mukavaa asiaa, jotka saivat taas hymyn suupieliin.

Lauantaina kävimme juhlimassa isääni, joka täytti 60 vuotta. Olin luvannut tehdä täytekakun ja tiesin, että sen täytyy olla iso vaikka vieraina olikin vain lähimpiä ihmisiä. Heitä sattuu olemaan sen verran monta, että ihan pieni kakku ei olisi riittänyt. Suurin ongelmani kakkua tehdessä taisi olla se millaiselle alustalle kakun teen ja missä kuljetan sen. Pienellä suunnittelulla asiat ratkesivat ja kakkukin tuli valmiiksi. Juhlapaikalla sitten jännityksellä odotin tuleeko kakusta kommentteja, koska mielelläni halusin tietää kuinka se onnistui. Kakku oli kuulemma oikein hyvää ja useampikin vieras taisi käydä santsikierroksella!


Synttärijuhlien jälkeen menin Tuovilanlahden nuorisoseurantalolle. Siellä oli joulukauden avajaiset ja olin mukana järjestämässä tapahtumaa. Tarjoilimme pöytiin poroleivoksia, puolukka-suklaahyydykekakkua, sekä glögiä, kahvia ja teetä. Ennen kahvittelua oli jousisoitinmusiikin konsertti, jonka esiintyjät olivat Kuopion kaupunginorkesterista. Tilaisuudessa oli ihana tunnelma. Joka puolella lyhtyjä ja kynttilöitä ja nurkassa kaunis joulukuusi. Ihmiset vaikuttivat tyytyväisiltä ja itselleni ainakin jäi tapahtumasta kaikinpuolin mukava fiilis. Nuorisoseuran toiminnassa on mukana ihania ihmisiä, joiden kanssa on tosi mukava tehdä hommia. Itse olen ollut mukana vasta vajaan vuoden ja tullut siinä ajassa hyvin vakuuttuneeksi siitä, että haluan ehdottomasti olla myös jatkossa tekemässä kylän yhteisiä asioita ja viemässä niitä eteenpäin.



Eilen vietettiinkin sitten ensimmäistä adventtia ja päivä olikin oikein ohjelmantäyteinen. Aamulla lähdin lumitöihin, koska viikonloppuna tuli lunta oikein kunnolla! Olen varmaan päästäni vialla, mutta minusta lumitöiden tekeminen on mukavaa puuhaa. Ja kaiken lisäksi loistavaa hyötyliikuntaa! Hommat jäivät kuitenkin kesken, kun lähdimme käymään 2-vuotis synttäreillä. Noiden juhlien jälkeen oli vielä kotona ohjelmassa wc-remontin viimeistely. Lopputulos on mielestäni hienompi kuin alunperin kuvittelinkaan.


WC:n remontissa maalattiin seinät valkoisella ja yksi seinänpätkä tapetoitiin kirjansivuilla. Vasemmalla näkyvälle seinälle päätimme koota "näyttelyn", jossa on kirjoista otettuja kuvia kehyksissä. Näyttelyä on helppo uudistaa aina sitten mielensä mukaan.


Vielä puuttuu wc-paperiteline, joten korvasin sen nyt ainakin väliaikaisesti kirjapinolla. Ja tuosta kirjapinosta sitten tuli idea, kun kirjaston poistokirjoja tapetointiin käytimme, että nappaan takakannesta "Lainausohjeet" ja laitan ne kehyksiin. Tarkoituksena on hauskuuttaa wc:ssä kävijöitä, jotka mahdollisesti lukaisevat pinossa olevia kirjoja siellä käydessään. Sen takia Lainausohjeet on sijoitettu pinon läheisyyteen.



Kaakelit saivat päälleen sisustuskalvoa, jota jäi yli keittiöremontista. Tällä kertaa kalvoa käytettiin vaakasuunnassa, koska se sopi mielestämme paremmin niin päin. Myös lääkekaapin ovi käsiteltiin kalvolla, että se istuu paremmin uuteen wc:n uuteen sisustukseen. Allas vaihdettiin metallisesta posliiniseen ja hankittiin uusi peili.

Niin ja ihan vertailun vuoksi tässä kuva, joka on otettu juuri ennen remonttiin ryhtymistä:

Muutos on siis melkoinen. Wc on nyt paljon valoisampi ja tietysti siistimpi. Koulukäytössä tuo wc oli saanut aika paljon maaliroiskeita seiniin ja kaakeleihin, koska se sijaitsee lähellä puukäsityöluokkaa. Pinnat olivat aika epäsiistit ja kuluneet. Itse remonttihommien jälkeen saimme vielä sisustuksella  ihmeitä aikaan! Ja jälleen kerran melko pienellä rahalla ja vaivalla. Voi että minä tykkään meidän kodista! :)


perjantai 18. marraskuuta 2016

Keittiön uusi ulkoasu

Keittiö"remontti" on nyt valmis! Olen aivan ihastunut uuteen keittiööni ja en voi kuin kiittää kekseliästä miestäni siitä, että saimme uuden näköisen keittiön pienellä vaivalla ja rahalla. Ei siis tarvinnut räjäyttää entistä keittiötä taivaantuuliin, koska ehostimme entistä! Olimme päättäneet jo aiemmin, että tähän hätään emme ala keittiötä purkamaan ja laittamaan kokonaan uutta tilalle. Ajattelimme ensin, että vaihdamme kaappeihin ovet niin saamme niistä "uudet". Ajatus jäi hautumaan ja muutama viikko sitten Matti ehdotti, että miksi emme päällystäisi keittiönkaappien ovia sisustuskalvolla? Hän näytti minulle lehdestä jutun, jossa eräs rouva oli uudistanut keittiönsä lähestulkoon kokonaan käyttämällä sisustuskalvoa. Kaapit olivat tosi kivan näköiset, joten ajattelimme että miksipä emme mekin kokeilisi. Sitten vain tuumasta toimeen. Löysimme netistä mieleiset kalvot ja ne tulivatkin nopeasti postitse.

Tässä kuvat ennen uudistusta:






Ja tässä lopputulos "rempan" jälkeen:





Kalvojen laittaminen oviin ja laatikoihin oli yllättävän helppo homma. Luulin, että kalvon alle jäisi enemmän ilmakuplia ja että se saattaisi ruttaantua, mutta olin väärässä. Työ kävi hyvin joutuisasti, etenkin yläkaappeja laittaessa, kun ei tarvinnut katsoa että kuvio menee suoraan. Alakaapeissa meni hiukan enemmän aikaa, kun piti katsoa tarkkaan että kuvio ei mene vinoon.

Olemme lopputulokseen tosi tyytyväisiä! Vaihdoimme kaapinovien vanhat nupit vielä uusiin kahvoihin, jotka sopivat mielestämme mainiosti uuden keittiön tyyliin. Täällä asuessa Matti on joutunut nikkaroimaan kaikenlaista, joten hän teki vielä muutaman hyllyn lisää keittiöön. Sain alimmalle hyllylle monitoimikoneen, joka on nyt ihanan helppo ottaa sieltä käyttöön. Aikaisemmin se oli nurkkakaapissa aivan perällä, mistä se oli tosi vaikea ottaa, eikä sitä tullutkaan paljon käytettyä sen takia. On niin kiva, kun keittiö on nyt toimivampi ja kauniimpi!

Viikko sitten meille satoi kymmenisen senttiä lunta ja on sitä vielä jäljellä, vaikka pari päivää on ollut nyt lämpötila plussan puolella ja vettäkin on satanut. Viime viikonloppuna lapset hiihtivät ja laskivat mäkeä liukureilla. Lumilinnakin rakennettiin.


Muutama päivä sitten laitoin salin sisäänkäynnille havuköynnöksen. Joka vuosi laitan sen siihen ja aina se saa ajatukset jouluisiksi.


torstai 10. marraskuuta 2016

Valoa pimeyteen

Meidän talossa on viikon aikana tapahtunut kaikenlaista! Jouluihminen sisälläni heräsi ja nyt löytyy sieltä täältä ripaus punaista... Ja näin marraskuun pimeyteen laiteltiin jo muutamat valotkin.

Ulkolämpötila on pysytellyt edelleen siellä -10 asteessa ja lähes joka päivä on satanut ihan pikkuisen lunta. Keli tuntuu siis jo talviselta. Talossa ei huomaa kylmyyttä muuten kuin lattioissa. Tosin itsehän kuljen villasukat jalassa, joten omia varpaitani ei ainakaan palele. Muuten on pysynyt talo hyvin lämpimänä, mutta puuhommiakin on tehtävä päivittäin. Käy muuten ihan kuntosalista se puiden kantaminen!

Pihakuusi sai valonsa

Koulurakennuksen pyöreisiin vintti-ikkunoihin laitettiin valot ilahduttamaan ohikulkijoita.

Pyhäinpäivänä lyhtyihin laitettiin kynttilät palamaan.



En tosiaan enää voinut malttaa mieltäni, kun sormet syyhysivät päästä laittamaan edes jotain, mikä toisi pientä jouluntuntua... Salin verhot vaihdettiin talvikauteen ja vihreä väri vaihtui valkoiseen. Varaston uumenista kaivelin punaisia torkkupeitteitä ja tyynytkin vaihdettiin.

Keittiössä on ollut jo viime talvesta saakka pieni pätkä hirsiseinää esillä. Hirret jäivät silloin vaille pesua, kunnes tässä yhtenä aamuna päätin että nyt ne pestään. Olihan siinä oma hommansa, kun hirsien välit oli tilkitty savella jossa oli olkea seassa. Irrottelin ne ja pesin seinän muutamaan kertaan. Työ oli todella vaivan arvoinen. Hirret ovat nyt paljon kauniimmat ja keittiö näyttää entistä kodikkaammalta. Lisäksi meillä on menossa keittiössä muutenkin vähän remppaa, kun kaapin ovien ulkonäkö muuttuu. Hommat ovat siltä osin vielä kesken, mutta toivottavasti tässä loppuviikolla saadaan valmista aikaiseksi!
 
Tässä keittiön seinä ennen pesua...

...ja tässä lopputulos!


Pyhäinpäivänä herkuteltiin mm. sitruuna-marenkipiiralla. En ollutkaan aikoihin tehnyt sitä. Ohje on hyvin yksinkertainen, joten sitä voisi tehdä kyllä paljon useamminkin. Tämä piiras oli minun leipomukseni ja lapset innoistuivat myös niin kovasti leipomisesta, että Hilma halusi tehdä itse sitruunamuffinsseja ja kuorruttaa ne. Siinä ei paljon nonparelleja säästelty! Siiri puolestaan leipoi keksejä ja perustaikina oli niin iso, että siitä saatiin kolmea erilaista keksiä. Makuina olivat Marianne-karkki, pähkinä/manteli, sekä kaneli. Keksejä paistettiin yhteensä neljä pellillistä, joten lopuksi tuntui että keittiössä oli joka nurkalla purkkeja, jotka olivat täynnä niitä! Aika hyvin on keksit purkeista huvenneet, kun jonkun kätöset aina ohikulkumatkalla nappaavat sieltä makupalan.

Eilen saatiin vieraaksi mummu ja ukki Kuhmosta. Matti lähti eilisaamuna työreissuun niin ihan mukava kun onkin mummu ja ukki olleet sitten apuna täällä. Eilen ukki sahasi puita ja mummu touhusi isompien lasten kanssa. Kyllä pienikin apu on meille iso apu! Ja aivan erityisesti silloin, kun olen itsekseen lasten kanssa.

Tästäpä sitten kohti loppuviikkoa. Luvassa ainakin remppahommaa keittiössä ja tarkoitus olisi laitella loppuun myös toisen WC:n pikkuremppa. Niistä kuvia sitten kun homma on valmista. :)


torstai 3. marraskuuta 2016

Talvi saa tulla, olemme valmiita!

Nytpä ei käy enää viima ulko-oven nurkasta tuulikaappiin! Eilen tuli nimittäin uusi ovi. Vähän jännitettiin miltä valitsemamme ovi sitten lopulta paikallaan näyttää, mutta lopputulosta katsoessa todettiin että valinta meni ihan nappiin. Valintaa tehdessä kaikki modernimman näköiset vaihtoehdot suljettiin tietysti heti pois, koska ne eivät istu tällaiseen vanhaan rakennukseen. Ja toisekseen rakennuksen ulkoasu on kaavan suojelema, joten sekin vaikutti osaltaan valintaamme.

Kissoille ulko-oven vaihtuminen taisi olla pienoinen järkytys. Ne eivät uskaltaneet ensiksi tulla edes sisälle! Liekö sitten kuvitelleet tulleensa väärän oven taakse odottelemaan sisäänpääsyä... Kaiken lisäksi Sulo ja Olga olivat ihan kummissaan, kun kahvassa ei enää pystykään roikkumaan niin että ne saisivat oven auki. No, nähtävästi ne ovat nyt kuitenkin toipuneet ensijärkytyksestä, kun kaikki uskaltautuvat jo tulemaan sisälle.

Täytyy sanoa, että itse pidän uudesta ulko-ovestamme oikein kovasti! Tuulikaappi tuntuu paljon valoisammalta ja tietysti siistimmältä, kun vanha nuhjuinen ja kulunut ulko-ovi on poissa. Ajattelimme että ovikelloa ei enää laiteta, vaan hankitaan oveen hieno kolkutin niin sitten se on täydellinen.





Talveen on varauduttu myös vaihtamalla ikkunoiden tiivisteet ja sen vaikutus huomattiin heti. Sali on aamuisin paljon lämpimämpi kuin ennen, vaikka öisin on pakkasta. Joistain ikkunoista kävi myös veto aikaisemmin, mutta eipä käy enää. Ei ole siis ihan höpöpuhetta, että ikkunoiden tiivisteet vaihtamalla voi säästää lämmityskustannuksissa.

Saatiin viime viikon loppupuolella pihaan osa talven polttopuista ja niitä on kovasti koitettu sahata ja siirtää liiteriin. Sitä hommaa riittääkin nyt niin paljon kuin vain kerkeää ja jaksaa tekemään! Joka ulkoilulla oikeastaan tulee kannettua puita liiteriin tai lämpökeskukseen. Eljas on ollut reippaana apulaisena etenkin aamupäivisin, kun isommat tytöt ovat koulussa.

Ilma on viilentynyt tällä viikolla niin, että päivisinkään lämpötila ei oikeastaan nouse enää nollan yläpuolelle. Paksumpaa ulkovaatetta on jo saanut kaivella esille. Toisaalta mukavampi tällainen pikkupakkanen kuin kurakeli. Lastenkin kanssa on kivempi ulkoilla, kun ei kantaudu kaikki kura mukana sisälle.

Isosiskoni toi tämän ihanan teelajitelman meille, kun käväisi yökylässä syyslomalla. Ensin en meinannut raaskia aukaista sitä, mutta onneksi aukaisin! Teet ovat ihanan tuoksuisia ja makuisia. Ja nuo pienet pakkaukset ovat niin herkullisen näköisiä. Ehkäpä säästän sen lasten kioskileikkeihin, niin siitä riittää iloa vielä senkin jälkeen kun teet on juotu.