Kevät mietteissä

Talvi tuntuu taittuvan pikku hiljaa kevääseen ja ajatukset käväisevät tuon tuostakin tulevassa kesässä. Kevät tuo tullessaan uusia asioita ja juuri nyt elämmekin aika jännittävää viikkoa... Tapahtuu asioita joiden eteen olemme tehneet kovasti töitä. On ollut hetkiä, kun on käyty pohjalla ja mistään ei ole tullut mitään ja on meinannut loppua usko kaikkeen. Jokin on kuitenkin sitkeästi pitänyt unelmia elossa niinäkin hetkinä ja nyt tuntuu, että se sitkeys jollain lailla palkitaan. Parin viikon aikana on tapahtunut paljon hyviä asioita ja se saa tietysti unelmat elämään mielessä entistä vahvempina.

Tässä on tämä alkuvuosi ollut myös melkoista itsetutkiskelun aikaa. On tullut mietittyä monenlaisia asioita ja ne ovat herättäneet minussa tunteita laidasta laitaan. Välillä olen möyrinyt pohjamudissa ajatusteni kanssa. Olen penkonut mieleni syövereitä ja kääntänyt kiviä mieltä askarruttaneiden asioiden suhteen. Hetkittäin se on vetänyt mielen synkäksi, mutta tiedän että ilman tuota kaikkea ajatukseni eivät olisi kirkastuneet. Olen saanut vastauksia ja oivaltanut monta asiaa. Sen kautta olen saanut vahvuutta ja voimaa siihen kuka olen ja mitä elämältä haluan. Minusta on ihan terveellistä tutkiskella välillä itseään ja omia ajatuksiaan tarkemmin. Se ei ole aina helppoa, mutta eihän elämä aina muutenkaan ole. Se on osa ihmisyyttä. Minulla on vahva tunne, että olen tällä hetkellä sellaisen polun alussa josta olen unelmoinut ja olen siitä hyvin, hyvin kiitollinen.

Katselin tätä kaunista maisemaa Wanhan Tietolan portailta ja väkisinkin tuli mieleen laulun sanat "Maailma on kaunis ja hyvä elää sille, jolla on aikaa ja tilaa unelmille..."

Kevät kun tuntuu tuovan mukanaan kaikenlaista ja olevan muutoksen aikaa monessakin asiassa, niin tuon itsetutkistelun tuloksena olen pohtinut mm. sitä että alkaisin kertomaan Wanhan Tietolan ja samalla meidän perheen elämästä enemmän ja tarkemmin. Ja ehkäpä nimenomaan videon muodossa. Ajatus houkuttaa minua kovasti, mutta luulen että minun täytyy vielä hetki kerätä rohkeutta siihen. En ole koskaan ollut sellainen ihminen joka tykkää kovasti olla esillä, mutta nyt on jotenkin sellainen olo että olisi kiva avata muille ihmisille meidän elämää ja yrityksen juttuja videokuvan avulla. Vaikka tiedä häntä kiinnostaisiko se ketään...ei vaan, minulle on ihan myös ehdotettu sitä ja lupasin harkita vakavasti asiaa. Juttuahan toki riittäisi niin töistä kuin elämästä muutenkin täällä Wanhan Tietolan seinien sisällä!

Tämä testiversio pääsi omaan kahvipöytään

Selma 3v. ja Hilma 8v. olivat apulaisina koristelemassa Runebergin torttuja

Ensi viikolla lapsilla on hiihtoloma ja ajattelimme viettää sen pitkälti perheen kesken, yhdessä aikaa viettäen. Toiveissa on myös, että pääsisimme käymään Kuhmon mummulassa pari yötä. Kyllä tekisi hyvää koko perheelle päästä hetkeksi pois kotoa tutuista arkiympyröistä. Ja onhan se rehellisesti sanoen luksusta näin suurperheen äidille jos pääsee valmiiden lihapatojen ääreen...sehän tuntuu silloin ihan oikeasti lomalta! Toivottavasti hiihtolomamme ja alkava kevät on täynnä iloa, valoa, energiaa, hyvää mieltä ja aurinkoa. Ja sitä samaa toivon myös ihan kaikille muille!

Täällä ollaan ja unelmat elää!

Täällä taas pitkästä aikaa. Edellisestä blogikirjoituksesta onkin niin paljon aikaa, että tässä välissä on kerennyt tapahtua yhtä sun toista... Kevät meni perhepäivähoitajan töissä ja kesäksi hyppäsin pyörittämään yritystämme, joka aukaisi pihaleirintäalueen ja Koulumuseon. Lisäksi myös Puodin ovia tietenkin pidettiin auki asiakkaille. Aamut menivät leipoessa Tuovilanlahden Makasiinikahvilaan. Kesä oli siis hyvin työntäyteinen! Syksyllä jatkoin perhepäivähoitajan töitä.

Selman 3v. kakku viime kesänä

Viime kesänä aukesi Wanhan Tietolan pihaleirintäalue

Makasiinikahvilan leivontaa kesältä

Suklaista kakkua Makasiinikahvilaan

 Jouduin syksyllä pohtimaan ja punnitsemaan tulevaisuutta ja sitä mihin haluan keskittyä elämässäni. Niinpä tulin siihen tulokseen, että perhepäivähoitajan työ saa jäädä ja siirryn Wanhan Tietolan pyörittämiseen. Syksyn aikana huomasin, että tuo päätös oli oikea. Hoitajan töiden lisäksi tein yrityksellemme tulleita tilauksia ja ennen joulua kävimme joulumyyjäisissä, sekä pidin Puotia auki. Vapaa-aikaa ei siis liiemmin jäänyt, joten olin melkoisen väsynyt joulukuussa, kun jäin lomalle. Joulu-tammikuun vaihde meni ihan vain akkuja lataillessa ja se teki kyllä tosi hyvää!

Tammikuu on tuonut mukanaan uusia tuulia meille, kun lähdimme Matin kanssa molemmat koulunpenkille. Suoritamme iltaopintoina yrittäjän ammattitutkintoa ja tähtäimessä on valmistuminen jo keväällä. Oli aika hieno tunne, kun heti ensimmäisillä tunneilla istuessani tuli erittäin vahva tunne siitä, että olemme tismalleen oikeassa paikassa. Sen jälkeen tuo tunne on vain vahvistunut. Tiedän, että saamme koulusta todella hyvät eväät yrittäjyyteen. Saamme uusia valmiuksia, näkökulmia, tietoa ja taitoa, uusia ajatuksia ja verkostoitumista. Ihan huippu juttu!

Pilkahdus auringosta saa ajatukset kevääseen!

Kevään ajaksi on paljon hommaa, kun suunnittelemme syksyllä perustamamme luonto- ja erämatkailun yritysryhmän kanssa ensi kesää. Toimintamme on täällä Tuovilanlahdessa ja suunnitelmia olemme tehneet niin yhdessä kuin erikseen. Toki yhteistyötä tehdään jo ennen kesää. Meidän yritys esimerkiksi on tehnyt jo viime syksystä asti yhteistyötä hyvinvointialan ihmisen kanssa, joka on pitänyt museosalissamme joogaa ja syvärentoutusta. Nyt meillä on hänen kanssaan suunnitteilla hyvinvointipäivä helmikuulle ja vähän muutakin on jo keväälle mietitty.

Wanha Tietola kylpee talvisissa auringonsäteissä

Ihana aurinko!

Olen hyvin iloinen myös siitä, että nyt lapsillamme on mahdollisuus päästä paremmin harrastuksiin. Perhepäivähoitajana ollessa hoitolapsia ei saanut kuljettaa omalla autolla mihinkään. Työni olivat klo 7-17, joten en pystynyt viemään enkä hakemaan lapsiani koskaan harrastuksiin. Mutta nyt on tilanne siis toinen ja lapset ovat olleet hyvin mielissään siitä. Kyllä se omaakin mieltä ja sydäntä lämmittää, kun pystyy kuskaamaan lapsia harrastuksiin, jotka ovat heille tärkeitä.

Minulta on kovasti kyselty millaista arki on nyt kun lopetin hoitajan työt. Totuus on, että eipä ole ollut tekemisen puute! Olen saanut tehtyä sellaisia rästihommia, jotka syksyn aikana jäivät aina vaan roikkumaan tekemättöminä. Omaan hyvinvointiinkin olen voinut keskittyä enemmän. Olen antanut myös itselleni aikaa ja lepoa toipua syksystä. Osa tämänhetkistä arkea on tietysti myös tuo yrittäjäkoulu ja siihen liittyvät tehtävät. Lisäksi teen tilauksesta leivonnaisia. Hiukan on nyt hiljaista ollut sillä puolella. Toivottavasti saisin enemmän tilauksia kevättalven ja kevään aikana, koska voin ihan rehellisesti sanoa että ei ole taloudellisesti helppo tilanne. Siitä huolimatta tiedän tehneeni oikeita valintoja ja olevani oikealla tiellä. Ilman tätä heittäytymistä pelkästään yrityksen juttuihin ei Wanhan Tietolan tarina olisi kantanut kovin pitkälle. Nyt voin panostaa täysillä sen asioihin. On aikaa suunnitella ja valmistella. Voin myös huoletta ottaa vastaan kaikki tilaukset, ilman että tarvitsee miettiä pystynkö niitä tekemään kun on muutkin työt. Tilauksilla tarkoitan leivontaa, sekä salissamme järjestettäviä tilaisuuksia (esim. kokouskahvitukset, tyhy-/tyky-päivät, pienet juhlat ym). Myös Puotimme on avoinna sopimuksesta.

Tilausleivontaa

Viime syksyn haastavin ja samalla mieleenpainuvin kokemus oli se, kun Wanha Tietola sai järjestettäväksi Maaningan luonto- ja erämatkailun suunnittelupäivän. Siitä kiitos Kuopion kaupungille ja Maaningan pitäjäraadille, että tilaisuus järjestettiin juuri meillä. Sali oli täynnä porukkaa ja meille kävi aiheesta luennoimassa Punkaharjun Valtionhotellin omistaja Saimi Hoyer. Mikä valloittava ja valovoimainen persoona, kerrassaan vangitseva tarinankertoja! Vierailusta jäi paljon käteen ja muistan varmasti ikuisesti, kun hän puhui siitä kuinka yrittäjänä kuulee monenlaisia mielipiteitä ja osa ei usko onnistumiseesi tai menestykseesi. Saimilla oli tähän hyvä vastaus: "Riittää, kun yksi ihminen uskoo." Tämä sai jotenkin oman ajatusmaailmani uusille urille. Sen jälkeen olen määrätietoisesti jatkanut kohti unelmaani ja nyt olenkin jo saavuttanut yhden etapin, kun olen hankkimassa itselleni yrittäjän ammattitutkintoa. En tarvitse taustalle mitään valtavaa ihmisjoukkoa, joka uskoo unelmieni toteutumiseen. Minulle riittää, että meillä on Matin kanssa yhteinen unelma ja meillä on rautainen usko siihen, että se toteutuu. Haaveissa on saada Wanhaan Tietolaan ympärivuotista majoitusta, mutta se vaatii vielä paljon asioita onnistuakseen.

Olemme edelleen hyvin iloisia Saimi Hoyerin vierailusta ja vaikuttuneita hänen luennostaan!

Olen jo pitkään toitottanut siitä, että unelmiin pitää uskoa ja niistä ei saa luopua. Ei vaikka tulisi matkan varrella epäonnistumisiakin. Tulevaisuuteen pitää katsoa luottaen ja tavoitella rohkeasti niitä hulluimpiakin unelmia! On tässä itsellekin tullut välillä epätoivon hetkiä, kun on tuntunut että kaikki menee pieleen ja ei vaan hommat onnistu. Mutta sieltäkin on vain noustu. Niin se vain on, että kaikilla meillä pitää olla unelmia. Ja jos niitä ei ikinä tavoittele niin ei niitä varmasti myöskään koskaan saavuta. Vain yrittämällä voi onnistua. Eli ei muuta kuin kohti unelmia!

Tässäpä lyhykäisyydessään tiivistettynä kuulumiset pitkältä ajalta. Nyt olen siis kokopäiväinen yrittäjä, koska tein niin kuin sydän sanoo. En ole hetkeäkään katunut päätöstäni. Nyt olen vapaa tekemään unelmistani totta. Tämä on sitä elämää aidoimmillaan, kun tekee niin kuin itsestä hyvälle tuntuu ja uskaltaa rohkeasti päästää jostain irti, että voi saavuttaa jotain muuta.

Siellä ne ovat, rakennukset täynnä unelmia, jotka on tehty toteutettaviksi! Wanhan Tietolan maisema on muuttunut kun rakennusten edestä kaadettiin huonokuntoiset koivut pois viime syksynä. Rakennukset näkyvät nyt koko komeudessaan.