Viimeiset viikot ovat menneet pitkälti voimien keräilyyn. Huomasin olevani kesän jäljiltä kuitenkin sen verran väsynyt, että vihelsin pelin poikki ja laitoin puodin hetkeksi kiinni. Huilitauko on tehnyt todella hyvää. Väsymys on helpottanut ja arjen pienet asiat hymyilyttävät taas. Edes syksyn tulo ei tunnu ikävältä. En toki koskaan olekaan erityisemmin vihannut syksyä, mutta sen mukanaan tuoma pimeys ahdistaa toisinaan. Vaikka onhan asialla kääntöpuolensakin: Voin kaivaa esille lyhdyt ja muita ihania valoja! Ne ovat ilo silmälle ja mielelle.
Huilitauon aikana olen mm. lukenut kirjoja ja lehtiä, leiponut, sisustanut kotia, ulkoillut ja ennen kaikkea keskittynyt itseeni ja perheeseeni. Oikeastaan muutaman edellisviikon aikana on tapahtunut aika paljon kaikenlaista! Olen nähnyt ystäviänikin enemmän kuin kesän aikana yhteensä. Miten ihania onkaan olleet ne hetket, kun on yhdessä istahdettu alas kahvikupposen ääreen ja juteltu kuulumiset.
 |
| Olen intohimoinen sisustuslehtien lukija! |
 |
| Tilauskakkuja |
Menneet viikot ovat tuoneet mukanaan myös yllätyksiä, niin kivoja kuin ikäviäkin. Onneksi enemmän niitä kivoja. Ja oikeastaan ne ovat niin kivoja että ihan kihisen innosta, mutta en voi vielä paljastaa muuta kuin että kyseessä on iso asia. Itse asiassa todella iso. Ja voitte olla ihan varmoja, että palaan asiaan tuonnempana. Hihii, onpas tämä jännittävää...
No mutta, onhan täällä toki muutakin puuhasteltu kuin kahviteltu ystävien kanssa ja lepäilty. Ikkunanpesu-urakka on puoliksi tehty ja täytyy sanoa, että jo oli sen aikakin... Ja hei, tein jotain sellaistakin mihin lapset ei uskoneet äidin kykenevän! Kasasin nimittäin itsekseni parvisängyn ja vieläpä ilman ohjeita! Kun homma alkoi näyttää siltä että siitä tulee sänky niin Siiri totesi, että ei tiennytkään äidin osaavan kasata sänkyjä ja oli kuulemma kovin yllättynyt. Minä tietysti myhäilin tyytyväisenä ja totesin vastaukseksi, että äiti osaa tehdä vaikka mitä kun vaan haluaa!
Tuollainen kaikenlainen pikku puuhastelu kotona on ollut ehdottomasti parasta lääkettä väsymykseen. Kaiken on voinut tehdä omaan tahtiin, silloin kun jaksaa ja huvittaa. Olen todella tyytyväinen siitä, että olen oppinut oikeasti pitämään itsestäni huolta. Ei ole heikkoutta todeta, että nyt on pieni huili paikallaan. Tämä tauko tuli juuri oikeaan paikkaan ja nyt tuntuu, että olen täynnä uutta tarmoa ja ideoita! On ihana päästä taas puotiin touhuilemaan ja olen miettinyt syksyä jo pitkälle, osittain jopa jouluun asti. Nyt syksyllä puoti on vähän vähemmän auki, pääasiassa viikonloppuisin. Joulua kohti mentäessä sitten aukiolot taas lisääntyvät.
 |
| Puoti laajeni kesän aikana |
Syksy on tosiaan saapunut vaikka hetkittäin tuntuukin vielä kesäiseltä, kun aurinko paistaa lämpimästi. Aamut ovat koleita ja taloon piti laittaa lämmötkin päälle jo elokuun lopussa. Iltaisin kuljen villasukat jalassa, kun olen sellainen viluvarvas. Pitäisikin ottaa taas neulepuikot käteen ja ruveta tekemään uutta paria, kun osa entisistä lensi viime keväänä roskiin. Tosin itse asiassa nyt kun tarkemmin muistelen niin minullahan taitaa olla yhdet sukat kesken! Taisi käydä niin, että toisen sukan sain tehtyä ja sitten homma jotenkin unohtui ja sitten olikin jo kesä. No, nyt ei muuta kuin kaivelemaan seuraavaksi lankakoria niin asia selviää.
 |
| Maisema alkaa taittua syksyyn |
Tällä viikolla on suunnitelmissa loppuviikosta pieni reissu Kuhmon mummulaan. Lapset ovatkin kovasti ikävöineet sinne, kun kesällä pääsimme tekemään vain pikaisen pyrähdyksen. He odottavat jo pääsevänsä touhuilemaan mummun ja ukin kanssa. Tarkoitus olisi myös auttaa mummua marjankeruussa. Toivotaan siis että säät suosivat reissuamme!
