Ajatuksia ja arkea


Välillä elämässä tapahtuu asioita, joita ihmismieli ei vaan kerta kaikkiaan voi millään käsittää. Se vetää sanattomaksi ja samaan aikaan kuitenkin mielessä myllertää hurjasti ajatuksia. Sitä tuntee itsensä joskus niin pieneksi ja mitättömäksi tässä maailmankaikkeudessa, joka jatkaa kulkuaan, tapahtuipa elämässämme tai ympärillämme mitä tahansa. Kun tapahtuu jotain mikä menee yli ymmärryksen niin tuntee hämmennystä ja epäuskoa. Erityisesti surulliset uutiset koskettavat syvästi ja saavat miettimään tätä elämän ja maailman kulkua.

Olen valtavan kiitollinen perheestäni, joka on maailman ihanin. Ja kaikista niistä rakkaista ihmisistä, jotka ovat osa elämäämme. Kun alkaa oikein miettimään asiaa niin elämässä on lukemattomia aiheita kiitollisuuteen! Pitäisi osata työntää useammin syrjään mielestä ne pienet murheet, jotka monesti kasvavat ajatuksissa turhan suuriksi. Viime aikoina olen miettinyt erityisesti myös sitä, että pitäisi tehdä enemmän asioita jotka saavat minut onnelliseksi. Kyse voi olla myös ihan pienistä asioista, kuten esim. siitä että katkaisee päivän kiireet hetkeksi, ottaa kahvikupin käteen ja lähtee ulos nauttimaan auringonpaisteesta ja keväästä. Ne kotityöt kun tuskin karkaavat minnekään sillä aikaa...

No, siirrytään näistä syvällisemmistä ajatuksista ihan muihin juttuihin. Pääsiäinen meni kotona perheen kanssa. Meidän pääsiäiseen ei taida hirveästi kuulua perinteitä. Se muokkautuu oikeastaan joka vuosi jollain lailla, vaikka tietyt asiat kyllä pysyvät kuten rairuohot ja tiput, pajunoksat ja suklaamunat ja tietysti munien maalaus. Tänä vuonna munien maalaus tehtiinkin eri tavalla, kun löysimme yhdestä mainoksesta munien värjäysohjeen, jota halusimme kokeilla. Olin kokeilusta vähintään yhtä innoissani kuin lapset! Kyseessä oli siis munien värjääminen luonnonväreillä. Eli kattilaan munat ja kylmä vesi, sekä puolikas ruokalusikallinen etikkaa ja väriaine. Me kokeilimme värjäämistä kolmella eri väriaineella. Valikoimme väreiksi puolukan, mustikan ja curryn. Ohjeessa olevassa kuvassa munat olivat hyvin kirkkaan värisiä ja ohjeen mukaan väristä tulisi sitä voimakkaampi mitä kauemmin munien antaa hautua väriliemessä. Laitoimme väriaineita mielestämme aika reilusti, koska halusimme että munissa on reilusti väriä. Sitten vain tuumasta toimeen. Keitimme munat ohjeen mukaan ja annoimme niiden jäähtyä väriliemissä. Jännityksellä sitten tarkistimme millaisia värejä saimme aikaiseksi! No, eihän se mennyt ihan niin kuin Strömsössä... Eipä olleet värit voimakkaita vaikka niin olimme kuvitelleet. Kovin haaleaksi jäi lopputulos, mutta olivat ne silti ihan nättejä. Ehkäpä seuraavalla kerralla laitamme kattilaan ekstra-annoksen väriainetta!

Lapset saivat juuri ennen pääsiäistä oman keittokirjan ja selasivat sitä aivan innoissaan. Olisi heti pitänyt päästä kokeilemaan jokaista ohjetta, mutta lopulta ensimmäiseksi kokeiluksi valikoitui muffinssit kinuskikuorrutteella. Ja koska oli pääsiäinen, niin koristeiksi lapset laittoivat pienet suklaamunat. Muffinsseja tuli melkoisen paljon, joten kutsuttiin kahville myös ukki ja mummo. Pienet leipurit jo miettivät valmiiksi millä muffinssit ensi kerralla kuorrutetaan. Oikeastaanhan nuo kuorrutemuffinssit ovat aika kivoja. Kuorrutuksia on hurjasti erilaisia ja koristeissakin on vain mielikuvitus rajana!

Viimeksi kerroin, että uusi kunto-ohjelmani on alkamassa. Se on nyt polkaistu käyntiin ja on aivan erilainen kuin edellinen. Kuntosalilla saa tehdä ihan tosissaan töitä, koska tällä kertaa suurin osa liikkeistä tehdään vapailla painoilla. Olen enemmän laiteharjoittelun ystävä, joten on varmasti hyvä poistua välillä sieltä omalta mukavuusalueelta ja tehdä harjoitteet vapailla painoilla. Tulee kokeiltua eri tavalla omia rajoja, kun harjoitteet vaihtuvat toisenlaisiksi. Jos ei olisi kuntosaliohjelmaa niin tulisi varmasti helposti tehtyä pelkästään juuri sitä laiteharjoittelua ja etenkin niissä laitteissa, mitkä tuntuvat itsestä mukavilta. Olen hyvin tyytyväinen siitä, että tulin uusineeksi kunto-ohjelman. Näin saa tulevaisuudessakin omatoimisen harjoittelun takuulla monipuolisemmaksi.

Kevät ei ole täällä vielä kovin pitkällä, kun on ollut niin paljon pakkasia. Välillä tuntuu etteivät lumet sula mihinkään, mutta kummasti se aurinko vaan päivisin lämmittää ja lumet häviävät vähä vähältä. Talvi oli hyvin runsasluminen, joten sulaminenkin luonnollisesti kestää hetken. Vaikka mieli jo malttamattomana odottaa että pääsee pihaa raaputtelemaan, niin nyt voi jo kuitenkin onneksi nauttia auringosta ja valoisista illoista. Kyllä se kevät sieltä vielä kunnolla tulee!

Touhut viikon ajalta

Ei voi olla totta, joko siitä on yli viikko kun viimeksi tänne kirjoitin?! Aika tuntuu menevän ihan uskomattoman nopeasti! Isoin viikon aikana tapahtunut juttu oli tietysti puotini aukeaminen. Pitkällisen harkinnan jälkeen keksin nimenkin: Tietolan pieni kauneuspuoti. Se tuntui jotenkin sopivalta, kun halusin että koulun historia näkyisi nimessä jollain tavalla. Ja koska tämän tilan nimi on Tietola niin nimi tulee siitä. Viime torstaina minulle soitti paikallislehti Uutis-jousen toimittaja ja kysyi saisiko tulla perjantaina aamulla kurkkaamaan miltä puodissa näyttää. Niinpä hän kävi sitten vähän haastattelemassa ja kuvailemassa. Juttu tulee ensi viikon lehteen.

Lauantai eli avajaispäivä meni melkoisen mukavasti. Aamulla leivoin pullat ja laittelin aukiolokyltit paikoilleen. Juuri ennen yhtätoista eli puodin aukeamista meni sähköt poikki! Siinä vaiheessa kiittelin itseäni siitä, että olin keitellyt jo kahvit ja teeveden valmiiksi. Hiukan siinä mietiskelin, että mahtaakohan olla pitkäkin sähkökatko, kun melkoisen hämäräksi meni puodissa ilman valaistusta. Kello oli varmaan minuutin tai kaksi yli yhdentoista kun sähköt tulivat onneksi takaisin ja samalla ensimmäiset asiakkaatkin astuivat ovesta sisään. Siitäpä se Tietolan pienen kauneuspuodin ensimmäinen aukiolopäivä lähti rullaamaan. Asiakkaita kävi ihan mukavasti ja oikeastaan sattui aika hyvin, että aina kun edellinen asiakas lähti niin kohta tuli uusi. Siinä mielessä oli siis kiva juuri noin, että oli aikaa rupatella kaikkien kanssa ja palvella jokaista erikseen. Ihania kukkiakin sain! Avajaispäivästä jäi oikein hyvä mieli.

Ai niin, minullahan on nyt hyllyssä myynnissä muutakin kuin Avonin tuotteita. Sieltä löytyy Metkatuotteen ihanan herkullisia kahveja, teetä ja makeisia! Matin kanssa jo testasimme vanilja-toffeekahvia ja voi elämä, että se oli hyvää! Myös kermakaramellit pääsivät kokeiluun ja kovin olivat nekin herkullisia. Saa nähdä miten kovalle kuntokuurille tässä vielä joutuukaan kun maistelee noita uusia makeisia... Koitan itselleni vakuuttaa, että onhan minun tiedettävä mitä asiakkaille myyn ja ihan siksi maisteltava karkkeja!

Niin, kuntokuurista puheenollen, otin kunto-ohjelmaani päivityksen. Uusi alkaa siis ensi viikolla ja täytyypä sanoa, että sain juuri sitä mitä tilasin. Nimittäin haastetta. Odotan uutta ohjelmaa ihan mielenkiinnolla ja olen kyllä valmis töihin! Mutta kuntoillaan nyt ensin tämä viikko loppuun vielä entisellä ohjelmalla ja katsotaan sitten kuinka selviän päivitetystä versiosta...

Ikään kuin tässä ei olisi ollut muutenkin tekemistä niin päätin sitten laittaa tuulemaan huushollissa taas ihan kunnolla. Koska salin eteinen on nyt poissa eteiskäytöstä puodin perustamisen takia, niin oli saatava toinen eteinen käytännöllisemmäksi ja säilytystilaakin tarvittiin. Niinpä päätin, että toisesta rakennuksesta haetaan opettajien pukukaappi. Sen ovet ovat väriltään kirkkaankeltaiset ja vaikka tässä kevään aikana olenkin innostunut keltaisesta väristä (ennen en siis oikeastaan siitä pitänyt) niin harkitsen vaihtavani ovien väriä. Vaikka toisaalta kun olen tässä muutaman päivän katsellut sitä keltaista, niin se ei hyppää enää ihan niin pahasti silmille kuin aluksi. Olen hyvin tyytyväinen keksintööni, koska kaappi nielee sisäänsä melkoisen paljon tavaraa! Sinne upposi hiihtovälineitä, rullaluistimet, jääkiekko- ja pyöräilykypärät, luistimet ja pesisvälineitä. Ja koska laitoin tuulemaan niin teinkin sen sitten kunnolla. Raivasin puodilleni lisää tilaa ja nyt koko entinen varasto on minun valtakuntaani. Mutta olipa kätevää, kun varaston entinen hylly pääsi palvelemaan meitä eteiseen. Sen hyllyille saa nyt kätevästi koreja ja niihin lasten ulkovaatteita yms. Voin kyllä tunnustaa, että pieni (ja vähän isompikin) epäusko meinasi tulla kun tyhjensin varastoa tavaroista ja koitin löytää niille kaikille paikat. Mutta tulipahan samalla siivottua pois myös turhaa niin roskikseen kuin kirppiksellekin! Ja ehkäpä sen turhien tavaroiden haaliminen loppuu nyt kokonaan, kun ei ole enää varastoa missä niitä säilyttää. Täytyy laittaa kuvia sitten tänne blogiinkin, kun saan kaaoksen taltutettua lopullisesti niin eteisestä kuin muualtakin.

Tällaisiin juttuihin on siis minun viikkoni kulunut. Niin ja hei, tänään tuli maksukorttipäätekin, joten nyt onnistuu käteismaksun lisäksi myös korttimaksut. Tulkaahan ihmiset käymään puodissa, rupatellaan mukavia ja tutkitaan yhdessä mitä kaikkea ihanaa hyllyistä löytyy!

Pakko vielä kertoa, että Matti toi minulle töistä tullessaan maanantaina ihanan yllärin: uusimman muumimukin! En edes muistanut että uusi muki on tullut kauppoihin, joten yllätys oli täydellinen. Voi miten mukavalle tuntuu tulla itsekin joskus yllätetyksi. Ja ihana on juoda kahvia niin kauniista mukista!

"Kesäteatteri"-muki