Tämä huone on entinen puukäsityöluokka, mutta toimittaa nykyään makuuhuoneen virkaa. Lattiasta löytyy edelleen maalia ja muita jälkiä, jotka kertovat siitä missä käytössä huone on kouluaikaan ollut. Kun muutimme niin tuo huoneen toisessa päässä oleva oviaukko oli lastulevyillä peitetty. Eli sen toisella puolella oli vanha talonmiehen asunto joka oli siis erillään näistä jo tähän mennessä esittelemistäni tiloista. Oviaukko on aikoinaan remonttien yhteydessä peitetty, mutta me otimme sen uudelleen käyttöön.
Nämä ovat koulun vanhoja kaappeja. Kaksi niistä toimme toisesta rakennuksesta ja oikean puolimmaisen kaapin löysimme ulkovarastosta, mistä sen pelastimme käyttöömme. Sen raahaaminen sisätiloihin oli kyllä jokaisen hikipisaran arvoinen! Se kun painaa melkoisesti...
Makuuhuoneen nurkassa sijaitsee "korupöytäni" |
Nämä nallet muistuttavat meitä ihanasta juhannusaatosta 10 vuotta sitten... |
Tässä esittelykierroksen lomassa on vallan jäänyt kuulumiset kirjoittamatta, mutta ihan tavallista meidän perheen arkea tässä on eletty. :) On leivottu (paljon!), korjattu kentän reunassa kulkevaa risuaitaa, käyty uimassa ja tehty kirppislöytöjä oman kylän kirppikseltä. Niin ja ihania vieraitakin on käynyt!
Täytyy kertoa teillekin, että eilen sain hyvin yllättävän puhelun: Minulle soitti Savonlinnasta tuntematon ihminen kysyäkseen mistä voi hankkia Tuovilanlahti-paitoja. Hän oli siis nähnyt Facebookista Tuovilanlahden sivuilta, että sellaisia on saatavilla ja soitti minulle, koska ilmoituksessa oli minun yhteystietoni. Yllättäen puhelun aikana selvisi, että hänen äitinsä on ollut tässä koulussa opettajana ja hän on myös itse asunut silloin täällä. Ja kun hän kuuli, että asun koululla niin meillähän rupesi juttua riittämään niin ettei puhelusta meinannut tulla loppua. Toivotin hänet lämpimästi tervetulleeksi käymään milloin vain ja niin hän tulikin jo tänään! Olipa ihana, lämmin kohtaaminen. Ja sydäntäni lämmitti mahdottoman kovasti, kun hän toi tullessaan meille kirjan, jonka on omistanut opettaja joka oli täällä vuosina 1894-1924. Kirja on vuodelta 1874 ja voitte uskoa, että se on nyt yksi kalleimmista aarteistamme! Miten hienoa saada tänne koululle takaisin jotain vanhaa, mikä on joskus täältä lähtenyt. Upea ele tuolta valloittavan ihanalta ihmiseltä. Näihin mukaviin ajatuksiin ja tunnelmiin on hyvä lopettaa tältä päivältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti