Mennään sisälle tästä ovesta, joka on ollut henkilökunnan käytössä. Oppilaiden sisäänkäynti on rakennuksen toisella puolella.
Tuulikaappi |
Opettajien pukuhuone ja WC-/suihkutilat ennen ja jälkeen purkutöiden. Tuolta perimmäisen seinän takaa
löytyi vanha puukäsityövarasto, jossa on säilytetty työkaluja.
Tämä ovi on isossa luokassa ja siitä pääsee puukäsityövarastoon. |
Näissä kuvissa puolestaan on oppilaiden eteinen ja ulko-ovi näkyy oikealla.
Oppilaiden eteisessä oli kolme WC:tä, jotka kaikki purettiin pois.
Seinistä löytyi melkoisen monta kerrosta kaikenlaista... |
Purkamisen jälkeen talossa näkee päästä päähän.
Tässä toinen isoista luokista. Remonttien yhteydessä joitakin seiniä on lovettu aika rankalla kädellä. Katsotaan millaisen ratkaisun niihin keksimme, kun emme välttämättä haluaisi enää peittää niitä millään.
Rappuset yläkertaan, joka on ollut kouluaikana varastokäytössä. |
Emme ole laskeneet montako tuntia purkuhommiin on mennyt, niitä on lukemattomia. Lastulevyt ja kaikki muut kerrokset niiden alta on revitty seinistä. Myös katossa olevat lastulevyt on otettu pois. Lattioista on revitty muovimatot ja lähes joka huoneesta lastulevyt niiden alta. Kaikki tämä kahden ihmisen voimin. Seuraavaksi olisi tarkoitus aukaista lattiat ja tyhjentää vanhat eristeet pois. Emme ole missään vaiheessa kokeneet hommaa taakkana, vaikka välillä tuntuukin että olisi kiva kun remontti etenisi nopeammin. Kuitenkin jo hommaan ryhtyessämme päätimme, että emme aseta minkäänlaisia aikatauluja. Teemme remonttia silloin kun aikaa, intoa ja voimia riittää. Ja matkanvarrella olemme todenneet, että onneksi emme ole kiirehtineet. On ollut aikaa kypsytellä ideoita ja miettiä mitä mihinkin haluamme. Lopullinen päätös syntyy varmasti vasta sitten, kun ihan kaikki purkutyöt on tehty.
Pienet lapset kaiken tämän keskellä eivät ole helpottaneet urakkaa, mutta teimme itse valinnan ruveta remontoimaan. Emmekä ole katuneet. Jos ei nyt niin milloin sitten? Emme pelkää työmäärää, tiedämme että sitä tulee varmasti olemaan vielä todella paljon. Mutta rohkeasti vaan eteenpäin, kohti unelmaa! Jos jotain olen tähän mennessä oppinut niin sen, että unelmien eteen on oikeasti tehtävä töitä. Kukaan ei tule tuomaan niitä valmiina nenän eteen. Pitää uskaltaa unelmoida (myös ääneen!) ja pitää olla rohkeutta tavoitella unelmaansa. Kun alkaa töihin, niin se tulee lähemmäs askel askeleelta. Oma asenne kantaa jo hyvin pitkälle!
Olemme onnekkaita, kun saamme asua täällä ja pelkästään jo tänne muuttaminen oli ison unelman täyttymys. Aina täytyy kuitenkin olla uusia unelmia ja niin on meilläkin. Niitä kohti tässä mennään koko ajan, siihen ainakin täytyy uskoa. On vaan huonoinakin hetkinä löydettävä jostain se pienen pieni positiivinen ajatus, joka vie eteenpäin, kohti seuraavaa etappia.
Näkymä rakennuksen portailta |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti